Pk-seudun AMK-opiskelijakunnat kannustavat kansanedustajia vetäytymään lukukausimaksulakialoitteesta

18.1.2013

Kannanotto: Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat kannustavat kansanedustajia vetäytymään lukukausimaksulakialoitteesta.

Arcada Studerandekår - ASK, Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O’Diako, HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGA, Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO, LAUREA ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAUREAMKO ja Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA ovat järkyttyneitä kansanedustajien hätiköidystä lakialoitteesta, jolla tähdätään suomalaisen koulutusjärjestelmän siirtämiseen kohti maksullisuutta. Allekirjoituksia lakialoite keräsi alun perin 119 kappaletta. Vain kaksi kansanedustajaa on sittemmin tutustunut faktoihin ja vetänyt nimensä pois aloitteesta.

Pääkaupunkiseudun opiskelijakunnat haluavat kannustaa kansanedustajia vastuulliseen päätöksentekoon esittämällä kymmenen argumenttia lakialoitetta vastaan:

1. Lukukausimaksukokeilu asetettiin vuosille 2010–2014 ja on siis vasta puolessa välissä. Kokeilu on epäonnistumassa ja esimerkiksi lukukaudella 2011–2012 maksullisissa koulutusohjelmissa opiskelevista 110 opiskelijasta ainoastaan 12 maksoi täydet lukukausimaksut. Määrät ovat marginaalisia ja pelkästään hallintokulut syövät mahdolliset tuotot. Kokeilu pitää saattaa loppuun ja arvioida läpikotaisin ennen hätiköityjä päätöksiä.

2. Ruotsissa 2010 ja Tanskassa 2005 käyttöön otettujen lukukausimaksujen takia kansainvälisten opiskelijoiden määrä on romahtanut. Samaa voidaan odottaa myös Suomessa - miksi opiskelija tulisi Suomeen opiskelemaan, jos vastaavalla summalla pääsee esimerkiksi Englantiin? Suomessa ei ole maailmanmainetta nauttivia korkeakouluja.

3. Lukukausimaksuja keräävien maiden kanssa kilpaileminen on tuhoon tuomittua. Suomalaisten korkeakoulujen menestys kansainvälisissä rankingeissa on olematonta eikä meillä ole yhtään huippukorkeakoulua, joka voisi toimia imurina muille korkeakouluille. Suomenkielellä ei pysty kilpailemaan esimerkiksi englannin, saksan, ranskan tai venäjän kanssa ja maamme syrjäinen sijainti ja ilmasto aiheuttavat omat murheensa. Maksuttomuus on suomalaisen koulutuksen tasalaadun lisäksi selkein markkinointivalttimme.

4. Väitteet koulutuksen laadun paranemisesta lukukausimaksujen myötä ovat vailla perusteluja. Miksi hintalapun lyöminen koulutukselle nostaisi sen laatua? Opetusmetodit ja -henkilöstö eivät muutu maksujen myötä.

5. Väitteet suomalaisten verorahojen kaatamisesta EU- ja ETA-maiden syliin ovat utopistisia. 50 % kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy Suomeen ja suurempi osa haluaisi näin tehdä. Laskennallisesti on todettu, että jo 25 % valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista muuttaa maksuttoman koulutuksen kansantaloudellisesti kannattavaksi.

6. Huoltosuhde heikkenee kaiken aikaa ja Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia tukemaan hyvinvointivaltiota. Tämän lisäksi vientivetoinen Suomi tarvitsee kaikki mahdolliset kontaktit ja uudet yritykset kansantalouden tueksi.

7. Suomalainen yhteiskunta perustuu tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. On kestämätöntä pyrkiä kehittämään koulutusta suuntaan, jossa sitä tarjotaan vain niille, joilla siihen on varaa. Erilaiset stipendiratkaisut sotivat koko lukukausimaksuajatusta vastaan ja KEHY-varojen käyttäminen koulutukseen on moraalitonta, jos samaan aikaan pyritään sitouttamaan kansainväliset opiskelijat Suomeen.

8. Lukukausimaksut kaventavat kansainvälisyyttä, koska köyhemmistä maista tulisi vähemmän opiskelijoita. Tälläkin hetkellä kansainvälisten opiskelijoiden hakijamäärät ovat monissa ammattikorkeakouluissa vääristyneet ja kohdistuneet vain tiettyihin maihin. Kehityksen voidaan olettaa kärjistyvän entisestään lukukausimaksujen myötä.

9. Porttiteoria ei ole vain teoriaa. Se on nähtävillä esimerkiksi Englannissa, missä alun perin pieniä lukukausimaksuja on vuosien mittaan nostettu ja jouduttu tilanteeseen, jossa vain rikkailla on varaa kouluttaa itsensä. Lisäksi maksujen laajentuminen koskemaan kaikkia opiskelijoita on realistinen uhka.

10. Koulutuksen maksuttomuus tulee kirjata perustuslakiin. Suomalainen solidaarinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta ei voi rajata koulutustarjontaa ainoastaan omiin kansalaisiinsa tilanteessa, jossa tarvitsemme kipeästi kansainvälistä osaamista.

”Haluamme kiittää kahta suoraselkäistä ja virheensä tunnustanutta kansanedustajaa aloitteen hylkäämisestä. Loppuja 117 kansanedustajaa pyydämme vakavasti harkitsemaan uudelleen kantaansa ja lukemaan yllä olevat 10 argumenttia vielä kerran. Päätöstä suomalaisen koulutuksen tulevaisuudesta ei saa tehdä tunnepohjalta vaan järkiperustein”, vaativat opiskelijakuntien puheenjohtajat.

Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat

Arcada Studerandekår - ASK

Jenna Martikainen Katrin Asplund