19.9.2012
HUMANISTISEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA HUMAKO: KORKEAKOULULIIKUNNAN SUOSITUKSET OTETTAVA HUOMIOON UUDESSA HUMAKISSA
Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO on huolissaan liikuntapalveluiden tilasta HUMAKissa. Opiskelijan fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kannalta säännöllinen liikunta on ensiarvoisen tärkeää, ja korkeakoulujen tulee pystyä tarjoamaan riittävän laajat ja laadukkaat mahdollisuudet liikunnan harrastamiselle. Tällä hetkellä HUMAKin tilanne vaihtelee kampuksittain todella paljon, eikä osa opiskelijoista edes tiedä, millaisia liikuntapalveluita HUMAKissa tarjotaan.
Vuoden 2011 alussa julkaistiin asiantuntijatyöryhmän laatima julkaisu korkeakoululiikunnan suosituksista, joissa asetettiin kahdeksan eri suositusta liikunnan kehittämisestä ja ylläpitämisestä korkeakouluissa (LIITE 1). Johtuen HUMAKin rakenteesta ei näitä suosituksia voi kaikilta osin sellaisenaan käyttää. Esimerkiksi suositusten mukainen liikuntatilojen määrä on yksi liikuntatila tuhatta opiskelijaa kohti, mikä HUMAKissa tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi Jyväskylän yksikössä oleva liikuntatila kattaisi myös Kuopion yksikön tarpeet.
Opiskelijakunta HUMAKO esittää, että uuteen rakenteeseen siirryttäessä ja yksiköiden tiloja kartoitettaessa myös liikuntapalveluiden käyttömahdollisuudet jokaisella paikkakunnalla selvitetään. Tilojen lisäksi mielestämme tulee myös selvittää mahdolliset yhteistyötahot, kuten muiden korkeakoulujen palveluiden käyttömahdollisuudet. HUMAKO on lisäksi valmis osallistumaan selvitys- ja kehittämistyöhön yhdessä HUMAKin johdon kanssa.
Helsingissä 19.9.2012
Janne Mäyrä
Hallituksen puheenjohtaja
Juhis Ranta
Hallituksen varapuheenjohtaja, opiskelijahyvinvointi
Lisätietoja: Janne Mäyrä, 045 122 5030, janne.mayra (a) humak.edu
LIITE 1: KORKEAKOULULIIKUNNAN SUOSITUKSET
A. Korkeakoulun strategia tai sen toimenpidesuunnitelma sisältää korkeakoululiikunnan tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi.
B. Korkeakoulu panostaa korkeakoululiikuntaan (poislukien opiskelijan mahdollinen omarahoitusosuus) vähintään 30 euroa / opiskelija / vuosi.
C. Korkeakoulussa on vähintään yksi korkeakoululiikunnasta ja sen suunnittelusta vastaava päätoiminen työntekijä / 5000 opiskelijaa.
D. Korkeakoululiikunnalle on käytössä vähintään yksi liikuntatila (=laskennallisesti 60h liikuntatiloja/vko tarkoituksenmukaiseen aikaan) / 1000 opiskelijaa. Korkeakoululla on käytössään vähintään ns. perusliikuntatilat (esim. kunto-, jumppa- ja palloilusalit).
E. Korkeakoulut keräävät korkeakoululiikunnasta ja sen kehittämiskohteista säännöllisesti palautetta sekä suoraan palvelujen käyttäjiltä että koko korkeakouluyhteisöltä. Palautetta hyödynnetään suunnitelmallisesti korkeakoululiikunnan järjestämisessä.
F. Korkeakoululiikunta sisältää monipuolisesti liikuntalajeja, jotta oman lajin tai liikuntamuodon löytäminen olisi helpompaa. Liikuntatarjonta huomioi erilaisten liikkujien ja liikkujaryhmien tarpeet.
G. Korkeakoulut rakentavat liikuntapalvelunsa siten, että uusien opiskelijoiden ja erityisesti uusien liikkujien kynnys mukaantulolle on mahdollisimman matala. Korkeakoululiikunta ja opiskeluterveydenhuolto rakentavat yhteisen liikunta- ja terveysneuvontapalveluketjun erityisesti vähän liikuntaa harrastavien tueksi.
H. Korkeakoululiikunnan käyttäjämääriä ja niiden kehittymistä seurataan säännöllisesti. Korkeakoululiikunnan palvelujen toimivuutta käyttäjämäärien suhteen luokitellaan portaittain: käyttäjiä suhteessa opiskelijamäärään < 15% = puutteellinen liikuntaohjelma, 15–30% = tyydyttävä liikuntaohjelma, 30–50% = hyvä liikuntaohjelma ja 50–70% = erinomainen liikuntaohjelma. Opiskelijoiden kokonaisliikunnan määrää seurataan Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen avulla.
LÄHDE: LUM 4/11, SLU.fi.